Touko-kesäkuussa 2022 järjestetään matkailun tuotteistamisen ja ruokamatkailun työpajoja yhteensä neljänä iltapäivänä. Työpajat on suunnattu matkailu-, ruoka- ja ravintola-alan sekä muiden matkailuun liittyvien alojen yrityksille kuten myös yrittäjyydestä kiinnostuneille.
Ruokamatkailun perusteita – mitä ruokamatkailu on?
Hungry for Finland -hankkeen projektipäällikkö Kristiina Havas avasi ensimmäisessä ruokamatkailun työpajassa, mitä ruokamatkailu voi käytännössä olla. Ruokamatkailu ei tarkoita vain alueellisia herkkuja, kuten karjalanpiirakoita tai kalakukkoa. Ruokaan liittyvät tapahtumat, markkinat, lähiruokalounaat, elämykselliset illalliset tai vaikkapa perunannostoon ja pullan leipomiseen osallistuminen ovat esimerkkejä ruokamatkailun aktiviteeteista.
Ruokamatkailun strategian käytännön toteutusta
Toisessa ruokamatkailun työpajassa taas tutustuttiin Suomen ruokamatkailun strategiaan, jonka löydät Hungry for Finland -projektin nettisivuilta. Yksi strategian tavoitteista on kannustaa yhdistelmätuotteiden ja ruokareittien luomiseen – pääsimmekin työpajassa ideoimaan, miltä ruokamatkailun yhdistelmätuote voisi näyttää Lapinjärvellä.
Yhdistelmätuotteet ja ruokareitit eivät kuitenkaan luonnollisesti ole sidottuja kuntarajoihin. Esimerkiksi Majatalosta majataloon -retket tai Saimaa Gastronomy ovat eri paikkakunnilla sijaitsevien yritysten yhteistyökonsepteja.
Asiakasymmärrys palvelumuotoilun lähtökohtana
Haaga-Helian palvelumuotoilija Sanni Aromaan johdolla tutustuimme palvelumuotoilun saloihin. Palvelumuotoilun avulla yritys voi esimerkiksi pureutua johonkin tiettyyn haasteeseen ja löytää siihen ratkaisua niin sanotun tuplatimanttimallin (Double Diamond) avulla. Mallin ensimmäisessä vaiheessa kerrytetään tietoa ja ymmärrystä haasteesta, ja toisessa vaiheessa ideoidaan ja lopulta prototypoidaan eli kokeillaan ratkaisuja.
Trendien hyödyntäminen
Toisen työpajan aikana pureuduimme Sannin kanssa matkailun trendeihin. Koronapandemian jälkeen matkailijat kiinnittävät osittain erilaisiin asioihin kuin ennen: esimerkiksi turvallisuus ja oman tilan tarve ovat nousseet esiin, kun on selvitetty matkailijoiden toiveita. Lisäksi yhä kasvava joukko tekee töitä etäyhteyksin, mikä luo aivan uuden kohderyhmän.
Muita trendejä ovat teknologian merkittävyys osana elämystä, kestävyys ja vastuullisuus, hyvinvointimatkailu, selkeät tuote- ja palvelupaketit, ainutlaatuiset elämykset ja matkailukohteet sekä erilaisten tarpeiden huomioiminen. Viimeisimpään kohtaan liittyen keskustelussa nousivat esiin mm. seniorimatkailun ja lemmikkien merkityksen kasvaminen sekä esteettömyys ja tasavertaisuus.
Seuraavassa osassa kerrotaan kahden viimeisen matkailutyöpajapäivän sisällöistä: matkailun vastuullisuudesta, digitaalisesta markkinoinnista sekä myynti- ja jakelukanavista.
Työpajoissa on jo tähän asti herännyt innostavia ajatuksia yhteistyöstä ja Lapinjärven matkailun kehittämisestä, ja syksyn työpajoissa pääsemme hiomaan ajatuksia vielä tarkemmin.
Aurinkoista kesäkuuta!
Lyckan – maaseudun innovaatio- ja inspiraatiotoiminnan tulevaisuus-hub -hanke toteutetaan Lapinjärven kunnan, Laurea-AMK:n, Häme AMK:n, Haaga-Helia AMK:n sekä LAB-AMK:n yhteistyönä. Hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto Euroopan aluekehitysrahastosta.
