Miten tuotannon sivuvirrat saataisiin hyötykäyttöön ja niistä voitaisiin luoda lisäarvoa liiketoimintaan? Tätä lähdettiin selvittämään syksyllä Lyckan-hankkeen, Lapinjärven ja lähialueen yrittäjien sekä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja asiantuntijoiden yhteistyönä.
Tavoitteena sivuvirtojen valjastaminen tulonlähteeksi
Yksi Lyckan-hankkeen vuoden 2022 biokiertotalouden tavoitteista oli kartoittaa Lapinjärven ja lähialueen biopohjaisia sivuvirtoja ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia. Ratkaisuja etsittiin monititoimijaisesti niin Lyckanin työpajoissa kuin HAMKin ja Laurea AMK:n yhteisellä bioinnovaatioiden Sprint-opintojaksolla.
Sivuvirroilla tarkoitetaan pääasiallisen tuotteen valmistusprosessissa syntyviä sivutuotteita, kuten hukkalämpöä tai olkea. Biopohjaisten sivuvirtojen hyödyntämisestä on esimerkiksi kyse, kun käytetään elintarviketeollisuuden sivutuotteita biokaasun tuottamiseen. Sprint-viikkoon osallistui neljä yritystä, joiden tuotannon sivuvirroille etsittiin hyödyntämisratkaisuja tai jotka halusivat käyttää toisen sivuvirtaa uuteen tuotteeseen.
HAMK ja Laurea AMK toteuttivat bioinnovaatiosprintin, johon osallistui HAMK:sta bio- ja elintarviketekniikan insinööriopiskelijoita sekä Laurea AMK:sta restonomi- ja tradenomiopiskelijoita. Toimeksiannot tulivat neljältä Lapinjärven tai lähialueen yritykseltä, jotka toimivat maatalouden ja elintarvikealan yrittäjinä tai pientuottajina. Lisäksi asiantuntemusta saatiin Redono Oy:lta.
– Kun usealta eri toimialalta saadaan asiantuntijoita yhteen tarkastelemaan ratkaistavaa haastetta eri näkökulmista, voidaan yhdessä löytää monimutkaisiinkin haasteisiin toteuttamiskelpoisia ja kestäviä ratkaisuja, kertoo sprinttiä vetänyt Laurea-ammattikorkeakoulun palvelumuotoilija Antti Kytö.
Tehokas Sprint-malli vauhdittaa ideointia
Opintojakso lopputuloksena Lyckan-hankkeen biokiertotalouden työpajassa esiteltiin neljä palvelukonseptia yrittäjille. Työpajaa edelsi intensiivinen viikon työrupeama, joka toteutettiin Design Sprint -mallin mukaan. Kyseessä on vuonna 2010 Google Venturesilla kehitetty viisivaiheinen toimintamalli.
Viiden intensiivisen ja tehokkaan päivän aikana pyritään ratkaisemaan liiketoimintaan liittyviä haasteita. Alkuviikosta rajataan haaste ja määritellään tavoite. Puolivälissä valitaan paras idea-aihio. Viikon päätteeksi yrittäjät arvioivat kevyitä ideaprototyyppejä, jotka syntyivät opiskelijoiden työskentelyn tuloksena.
Toimintamallia sovellettiin bioinnovaatioihin istuvaksi, sillä alkuperäinen Design Sprint ei ota kantaa kiertotalouteen. Sprint-työskentelyn tavoitteena oli kasvattaa oman ja yhteistyössä toimivien yritysten liiketoimintaa sivuvirtoja hyödyntämällä. Näin yritysten toiminta muuttuu myös entistä kestävämmäksi.
HAMK:n biotalouden tutkimusyksikön asiantuntija Maritta Kymäläisen mukaan tehokas Sprint-viikko osoitti, että työskentelymalli soveltuu erinomaisesti sivuvirtojen hyödyntämisen mahdollisuuksien ja ratkaisujen ideoimiseen.
– Edellytyksenä on, että osallistujat pystyvät tuomaan yhteiseen ideointiin relevanttia biokiertotalouteen ja kyseiseen ratkaisuun sovellettavaa osaamista. Myös yrittäjien aktiivinen rooli edistää toteuttamiskelpoiseen lopputulokseen pääsemistä, toteaa opiskelijoiden työtä ohjannut Maritta Kymäläinen.
Vuorovaikutus on kehittämisen ytimessä
Ennen Sprint-viikkoa opiskelijat kävivät vierailulla toimeksiannot antaneissa yrityksissä. Yhteistyötä tehtiin muutoin etänä; virtuaalisessa ympäristössä työskentelyn ansiosta opiskelijat, asiantuntijat ja yrittäjät eri paikkakunnilta voitiin koota yhteen. Antti Kytö on huomannut läsnäolon ja syvemmän vuorovaikutuksen merkityksen ja tarpeen yhteistyössä:
– Vuorovaikutus jossain määrin kärsii, jos ei olla fyysisesti läsnä ja näkemässä. Virtuaalityöskentelyssä on kuitenkin myös hyvät puolensa, sillä se rikkoo paikkasidonnaisuutta, hän kuvaa.
Myös sprinttiin osallistunut Jonna Nygård Nygårdin tilalta toivoi, että opiskelijat saisivat riittävästi aikaa tutustua yritykseen ja käydä vuoropuhelua. Viikon aikana yhteistyön tuloksena syntyi kiinnostavia ratkaisuja.
– Sprintin aikana meille tarjotussa sivuvirran hyödyntämisratkaisussa oli monia meille hyödyllisiä elementtejä. Työskentelymallin idea on hyvä ja lähtisimme jatkossakin vastaavaan, jos meille sellaista ehdotettaisiin, tiivistää Jonna Nygård.
Tuloksena kullanarvoisia oppeja ja pilotointisuunnitelmia
Sprinttiä vetänyt Antti Kytö uskoo yhteiskehittämisen tuoneen kullanarvoista oppia niin yrittäjille, asiantuntijoille kuin opiskelijoillekin. Bio-innovaatiosprinttiin osallistunut Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelija Marica Ahlroth koki monialaisen opiskelijatyöryhmän työskentelyn dynaamisena ja innovoivana.
– Saimme jokainen omaan opintoreppuumme paljon uusia näkemyksiä ja pääsimme myös jakamaan omaa osaamistamme. Vaikka aktiivisen sprinttiviikon aikana toisinaan tuntui, ettei näin lyhyellä ajalla voi syntyä mitään kehitettävää, oli yllättävää, kuinka paljon sitä saikaan aikaan. Koin kuitenkin, että olisi ollut tärkeää saada aikaa pureutua vielä enemmän tiettyihin kohteisiin, Ahlroth kertoo.
Tavoitteena on viedä jokin työpajoissa ja Sprint-viikolla kehitetyistä ideoista pilotointivaiheeseen. Vaikka kaikkia esitettyjä malleja ei toteutettaisi nyt pilotteina, voivat syksyn aikana kartoitetut mahdollisuudet olla hyödyksi myöhemmin.
– Sivuvirrat koetaan ehkä nykyisellään ongelmaksi, mutta kun raaka-aineiden hinnat nousevat ja kansallisella tasolla halutaan päästä myös Suomen ilmastotavoitteisiin, on kaikkien edun mukaista kehittää biokiertotaloutta. Näin raaka-aineisiin sitoutunut taloudellinen arvo saadaan säilytettyä ja jopa jalostettua korkeammalle tasolle, Kytö tiivistää.
Seuraavaksi Lyckan-hankkeen ja yhteistyössä olevien yritysten tavoitteena on käynnistää biopohjaisiin sivuvirtoihin liittyvä pilotti vuoden 2023 aikana.
